Sahateollisuuden tilannekatsaus 17.5.2017

Julkaistu: 

18.05.2017 - 16:01

Sahateollisuuden tilannekatsaus 17.5.2017

Sahateollisuuden toimintaympäristö on vuoden alussa kehittynyt epäsuotuisasti

1.Tukin tarjonta on niukkaa

Puukauppa on käynyt alkuvuonna aavistuksen edellisiä vuosia vilkkaammin. Positiivinen vire puukaupassa ei kuitenkaan koske sahojen käyttämää tukkia. Tukin tarjonta on niukkaa ja hintapyynnöt ovat karanneet kohtuuttomiksi etenkin verrattuna sahatavaran vientihinnan kehitykseen. Alkuvuoden sahatavaran tuotannon kasvu on pysähtynyt.


Kuva 1: Tukin hinta uudistushakkuilla viikoittain

 

2. Sahatavaran vientimäärä nousi, hinta laski

Sahatavaran vientimäärä kasvoi kuluvan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana 18 %, 1,4 miljoonaan kuutiometriin, verrattuna vuoden 2016 alkuun. Viennin keskihinta pysyi ennallaan vuoteen 2016 verrattuna. Kuusen hinta nousi 2,5 % ja männyn laski 2,9 %.

Sahatavaran vienti Kiinaan kasvoi 308 000 m3:iin (+ 66%). Kuusen vienti kasvoi yli 40 %. Männyn vienti nelinkertaistui, mutta keskihinta putosi lähes viidenneksellä sahojen siirtäessä heikkolaatuisen sahatavaran vientiä Pohjois-Afrikasta Kiinaan. Vuonna 2016 sahatavara oli sellun jälkeen toiseksi tärkein vientiartikkeli Kiinaan. Kolmantena olivat elektroniikka ja neljäntenä turkikset.

Sahatavaran vienti Egyptiin putosi neljänneksellä 161 000 m3:iin. Hinnat laskivat Egyptissä yli 10 prosenttia. Kolmanneksi suurin vientimarkkina oli Japani, jonne vietiin 131 000 m3 sahatavaraa (+13 %). Japanissa kirjattiin 3 - 4 % hinnankorotuk-sia. Seuraavaksi suurimmat markkinat olivat Iso-Britannia, Ranska ja Algeria.


Kuva 2: Sahatavaran vientimäärä 1-2 2017


Kuva 3: Sahatavaran viennin keskihinta 1-2 2017

3. Kotimaan kysyntä elpyy hitaasti  

Kotimaan kysyntä on elpyy, mutta rakentamisen korkeasuhdanne ei koske puurakentamista. Muutamat suuret puurakentamisen kohteet ovat tervetulleita referenssejä, mutta niiden vaikutus kotimaiseen sahatavarakysyntään on rajallinen. Nykyaikaisesti puulla toteutetut julkisen rakentamisen kohteet osoittavat, että keinot päiväkotien, koulujen ja muiden julkisten rakennusten homeongelmiin ovat olemassa. Julkisilta päättäjiltä kaivattaisiin nyt rohkeita toimenpiteitä sisäilmaongelmien ratkaisuun – puurakentamisella.


Kuva 4: Myönnetyt rakennusluvat Suomessa

4. Mäntysahatavaran vienti Algeriaan pysähtyi

Öljyn hinnan laskusta johtunut vientitulojen romahtaminen kurittaa Algerian taloutta. Valtio pyrkii tasoittamaan negatiivista kauppatasetta rajoittamalla tuontia. Myös sahatavaran maahantuojilta on alettu edellyttää tuontilisenssiä. Lisenssejä ei kuitenkaan vielä ole myönnetty. Algerian kauppaministeriö on vakuuttanut kirjeenvaihdossaan EU:n edustustolle, että nyt käsittelyssä olevien lisenssien tarkoitus on valvoa tuontituotteiden laatua ja alkuperää, eivätkä ne vaikuta eurooppalaisten tuotteiden markkinoille pääsyyn. On kuitenkin tiedossa, että hallituksen tavoitteena on rajoittaa tuontia, joten on epäselvää, miten nämä voivat toteutua samanaikaisesti.

Algeria oli tammi-helmikuussa  Suomen toiseksi tärkein mäntysahatavaran vientimarkkina, mutta kauppa ja toimitukset ovat pysähtyneet. Lisäksi useat valtiorahoitteiset rakennusprojektit kärsivät maksuhäiriöistä, mikä heikentää sahatavaran kysyntää.

5. Aasian rahtihintoihin rajut korotukset

Sahatavaraa vietiin vuonna  2016 yhteensä kahdeksan miljoonaa kuutiometriä, mistä neljännes Kiinaan ja Japaniin. Koko Aasian logistiikka on perustunut konttiliikenteeseen. Konttirahtien hinnat nousivat huhtikuussa yli kaksinkertaisiksi, mikä heikentää Aasian viennin kannattavuutta merkittävästi. Itsenäiset sahat ovat korvanneet kontteja bulkkilaivoilla, joista ensimmäiset ovat  lähteneet kohti Kiinaa. Kuiduttava teollisuus on puolestaan pystynyt yhdistämään omia sahatavaralaivauksia mm. sellutoimitusten kanssa. Bulkkilaivojen (ks. kuva 5 & 6) hintataso on jäänyt alle korkeimpien konttitarjousten, mutta myös niiden hintataso on korkea. 


Kuva 5: Sahatavaraa lastataan bulkkilaivaan Valkon satamassa huhtikuun lopulla (Kuva: LFS)


Kuva 6: Bulkkilaiva Haminassa (Kuva: RP Group)

6. Kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa kasvoi vuonna 2016

Kivihiilen käyttö kaukolämpölaitoksilla vuonna 2016 nousi edellisestä vuodesta lähes kolmanneksella 14,6 terawattituntiin maakaasua korvaten. Eniten kivihiilen käyttö kasvoi Helsingissä. Uu-siutuvien polttoaineiden osuus putosi prosenttiyksiköllä 32 prosenttiin.


Kuva 7: Polttoaineiden käyttö CHP-laitoksilla 2016

Sahojen purun ja kuoren menekkiongelmat pahenivat samalla, kun hiilen käyttö kaukolämmön tuotannossa kasvoi. Sahojen tuottamasta uusiutuvasta biopolttoaineesta on muodostunut kustannuksia aiheuttava jäte, sillä puru ja kuori ovat jääneet uusiutuvan energian käytön lisäämistä kannustavien tuki- ja sääntelytoimenpiteiden ulko-puolelle.

Kustannusten nousu rasittaa sahojen kansainvälistä kilpailukykyä oleellisesti. Kotimainen energiapolitiikka heikentää tilannetta entisestään.

 

Lisätietoja antaa: 
Kai Merivuori
toimitusjohtaja
Sahateollisuus ry
Puh. 020 7790961
Email: kai.merivuori [ät] sahateollisuus.com

 

Tilannekatsaus pdf-muodossa

Ajankohtaista

Sahateollisuus valittaa kilpailua vääristävästä tuesta Euroopan komissioon
Uusiutuvalle energialle ohjatut tuet syrjivät sahojen tuottamien sahanpurun ja kuoren markkina-asemaa edelleen. Jakeiden hinnat ovat pudonneet, eikä niitä alueellisesti...
» Lue lisää

Eduskunnan talousvaliokunnan ehdotus energia- ja ilmastostrategiaksi vuoteen 2030
Eduskunta hyväksyi eilen Talousvaliokunnan esityksen liittyen selontekoon energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Ote esityksestä: Sahateollisuus. Puun ensi...
» Lue lisää

Sidosryhmäpäivän 2017 raportti
Sidosryhmäpäivä 2017 Sahateollisuuden sidosryhmäpäivä pidettiin Finlandia-talossa 27.4.2017. Juttu sidosryhmäpäivästä löytyy täältä.
» Lue lisää