SUOMALAISEN SAHATEOLLISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ ON TUHOTTU

Julkaistu: 

09.05.2018 - 11:00

Havusahatavaran kysyntä on maailmalla vahvaa.  Hiiltä sitova, kierrätettävä, uusiutuva ja sertifioitu materiaali on kova sana kiristyvän ilmastopolitiikan ja kiertotalouden maailmassa. Suomalaisen sahatavaran asiakaslähtöisyys, laatu ja toimitusvarmuus tunnetaan markkinoilla. Yksityinen puunostaja Junnikkala Oy on kuitenkin ilmoittanut keskeyttävänsä puun oston. Mistä on kyse?

Suomalaisen sahateollisuuden kansainvälinen kilpailukyky on romahtanut sahatavaran hyvästä vientikysynnästä ja hinnankorotuksista huolimatta. Kilpailijamaissa sahat tahkoavat ennätystuloksia. Koko metsäteollisuudessa eletään huippusuhdannetta. Kolme suurinta metsäintegraattia tekivät yli kymmenen prosentin liiketulosta vuonna 2017. Erinomainen tulos perustui suurelta osin sellun rajuun hinnannousuun sekä raaka-aineen maltilliseen hintakehitykseen. Itsenäinen sahateollisuus pääsi juuri ja juuri nollatulokseen.

Integraattien etu on, kun kuitupuun hinta pystytään minimoimaan, sillä ne käyttävät käytännössä kaiken markkinoille tulevan kuitupuun. Sen sijaan osuus tukin käytöstä on vain puolet itsenäisten sahojen käyttäessä toisen puolen. Näin ollen integraateille lankeaa koko lasku kuitupuun mahdollisesta hinnannoususta, mutta vain puolet tukin hinnan noususta. Integraatit ovat sitoneet sahojen sivutuotteena syntyvän selluhakkeen hinnan kuitupuun hintaan, joten ne ostavat korkealaatuisen, kalliista tukista tuotetun hakkeen 70% alennuksella raaka-aineen hintaan verrattuna. Omien sahojensa tulokset integraatit ovat piilottaneet isompiin kokonaisuuksiin.

Kuitupuun ostajia on käytännössä kolme ja tukin ostajia kymmeniä. Kuitupuun kysynnän kasvaessa tukin hinta on epäloogisesti kääntynyt rajuun nousuun. Kuitupuun hintakehitys on ollut olematonta. Metsänomistajat pyrkivät maksimoimaan kantorahatulonsa. On helpompi kilpailuttaa kymmenien ostajien markkinalla tukin hinta kuin kolmen ostajan markkinalla kuitupuun hinta. Laskun maksaa itsenäinen sahateollisuus. Kuitupuuta tuodaan myös ulkomailta, lähinnä Baltiasta ja Venäjältä. Tuontipuu on huomattavasti kotimaista kalliimpaa. Lisäksi jopa tukkia keitetään selluksi. Näin puolustetaan kotimaisen kuitupuun alhaista hintaa. Samanaikaisesti metsänhoitoyhdistykset ja sahateollisuus vievät suomalaista kuitupuuta, koska viennistä saa paremman hinnan.

Sahojen kilpailuasema kärsii myös energia- ja ilmastopolitiikasta. Uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävä tukipolitiikka on vääristänyt sahojen purun ja kuoren markkinat ja hinnat ovat pudonneet. Koska jakeet ovat muun tuotannon ohessa syntyviä sivutuotteita, valuvat niistä aiheutuneet kassavirtamenetykset suoraan sahojen tuloslaskelman viimeiseltä riviltä. Metsäteollisuudelle ohjatut kansainvälistä kilpailukykyä takaamaan tarkoitetut tukijärjestelmät on suunnattu vain suurteollisuudelle. Energiaveroleikkuri ja päästökauppakompen-saatio ovat erinomaisia esimerkkejä tuista, jotka hyödyntävät lähes yksinomaan metsäintegraatteja vääristäen kilpailua kotimaassa joko välillisesti tai suoraan. Sahoja hyödyntäviä energiatukijärjestelmiä ei Suomessa ole, toisin kuin merkittävissä kilpailijamaissa.

Sahateollisuuden toimintaympäristö on Suomessa pilattu. Raakapuun markkinarakenne on vääristynyt. Epätasa-arvoinen tukipolitiikka heikentää itsenäisen sahateollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä entisestään. Hallitus korostaa pk-teollisuuden merkitystä talouselämän toimijana, mutta samaan aikaan suuryritykset runnovat sanelupolitiikalla etunsa läpi niin markkinalla kuin poliittisessa vaikuttamisessa.

Nostan hattua metsäintegraattien erinomaisille tuloksille. On kuitenkin syytä kysyä, onko korporaatioiden valta yhteiskunnassa kasvanut kohtuuttoman suureksi ja onko menestys muuttunut ahneudeksi? Markkinoiden vääristäminen ja turhat yhteiskunnan maksamat tuet on lopetettava välittömästi, jos Suomessa halutaan jatkossa olevan yksityisiä puunostajia varmistamassa reilua kilpailua ja metsätalouden kannattavuutta.

 

Kai Merivuori
Sahateollisuus ry
Puh 040 532 2868
email: kai.merivuori [ät] sahateollisuus.com

Sahateollisuus ry on vuonna 1945 perustettu itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö. Yhdistyksellä on 34 jäsenyhtiötä, joiden osuus Suomen sahatavaran tuotannosta on n. puolet. Sahatavaran viennin arvo oli v 2017 n. 1,7 miljardia euroa. Sahat maksavat kaksi kolmannesta metsänomistajien kantorahatuloista. Sahatavara on kestävän kehityksen mukainen uusiutuva materiaali, jonka kysyntä kasvaa.

Tiedote pdf-muodossa

Ajankohtaista

KIEPPI SAWMILL OY SAHATEOLLISUUS RY:N JÄSENEKSI
Kieppi Sawmill Oy liittyi Sahateollisuus ry:n jäseneksi. Yhdistyksen hallitus hyväksyi jäsenhakemuksen viime viikolla yksimielisesti. Kiepin Saha on ollut aiemmin...
» Lue lisää

Sahateollisuuden tiedote 12.4.2018 - Sahateollisuus ry:n kevätkokous 2018
Sahateollisuuden tiedote 12.4.2018 - Sahateollisuus ry:n kevätkokous 2018 SAHATEOLLISUUS RY:N KEVÄTKOKOUS 2018 Sahateollisuuden tuotanto on jäänyt alkuvuonna...
» Lue lisää

Sahateollisuuden tiedote 5.4.2018 - Parlamentaarinen yritystukityöryhmä hylkäsi tukipolitiikan kilpailuneutraliteettia ja kestävää kehitystä edistäneet ryhmässä esitetyt ehdotukset
Sahateollisuus ry:n tiedote 5.4.2018 PARLAMENTAARINEN YRITYSTUKITYÖRYHMÄ HYLKÄSI TUKIPOLITIIKAN KILPAILUNEUTRALITEETTIA JA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄNEET RYHMÄSSÄ...
» Lue lisää